Koko blogin sisältö ja julkaisemattomia vinkkejä nyt myös kätevänä e-kirjana! Tilaa omasi täältä

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Kuukausi blogia takana

Kuukauden verran on tullut tätä blogia kirjoiteltua ja sivulatausten määrä on totaalisesti yllättänyt! Mukavaa, että olette tänne löytäneet, toivottavasti tästä on ollut myös jotain apua.

Matkustin itse ensimmäistä kertaa New Yorkiin vuonna 2006. Muistan sen odotuksen, jännityksen ja innostuksen. Olen tänne yrittänyt koota sellaista käytännön tietoa, jota en oikein mistään löytänyt etsinnästä huolimatta sekä lisäksi pieniä vinkkejä niistä paikoista, jotka ovat itselleni olleet kokemisen tai näkemisen arvoisia. New Yorkin lisäksi kokemuksia on kertynyt Las Vegasista, Illinoisin osavaltioon olen kahdestikin eksynyt festarireissulle, ja ystäviä löytyy myös Ohiosta sekä New Jerseystä. Yhdysvallat on kuitenkin niin suuri maa, että nämä paikat ovat vain pieni pintaraapaisu kaikesta siitä, mitä tarjolla olisi.

Tässä kuluneiden viikkojen aikana on myös varmistunut seuraava oma matkani Isoon Omenaan (jo seitsemäs sellainen). Otan pienen irtioton arjesta Suomessa ja lähden syksyllä kolmeksi kuukaudeksi vapaaehtoistöihin Manhattanille ja tapaamaan kavereita ympäri maata. Valmistelut ovat lentoja vaille valmiit, eli viisumi ja majoituskuviot ovat selvät ja virkavapaakin myönnetty. Tämän blogin aloittaminen on kaiketi ollut myös eräänlainen tapa kanavoida pitkältä tuntuvaa odotusta muihinkin kuin perheenjäseniin ja ystäviin, jotka varmasti ovat saaneet jo tässä vaiheessa kuulla aiheesta kyllästymiseen saakka.

Voi olla, että postaustahti hieman hidastuu tämän alkuryminän jälkeen, mutta tarkoitus on aktiivisesti jatkaa niin kauan kuin ideoita riittää. Viimeistään syksyllä voin taas hakea uutta inspiraatiota ja postailla suoraan paikan päältä.

Toiveita otetaan mielellään vastaan ja muutenkin voi asioita kysellä, jos voin jotenkin olla avuksi. Sähköpostia voi myös lähettää osoitteeseen newyorkvinkit@gmail.com.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Century 21

Century 21 on kauppa, joka saa vierailijan joko innostumaan silmittömästi tai raivon partaalle. Kiireisimpinä ajankohtina kaupassa on nimittäin niin paljon porukkaa, ettei siellä pääse eteen eikä taakse ja vaatteiden sijoittelullakin tuntuu olevan täysin käsittämätön logiikka. Pohdinkin pitkään, onko tämä edes paikka, jonne suosittelen kenenkään menevän, mutta muistaessani että itsekin jopa ostin jotain viime kerralla siellä käydessäni, päädyin sen tänne laittamaan. Itselleni mukaan on tarttunut lähinnä urheiluvaatteita ja kenkiä, mutta valikoimasta löytynee jokaiselle jotakin.


Syy siihen, että sadat ja tuhannet ihmiset sinne tungeksivat on luonnollisesti hinnat. Merkkituotteita voi löytää jopa 65% alennuksella. Vaatteiden lisäksi kaupasta löytyy oma kerros myös kengille sekä sisustustavaroille. Jos Century 21:sta haluaa oikeasti tehdä löytöjä, kannattaa siihen varata reilusti aikaa sekä kärsivällisyyttä. Etenkin naisten puolella jono sovituskoppeihin on pitkä, vaikka sovitettavien vaatteiden määrä on rajoitettu (muistaakseni 12 kappaletta kerralla).

Ihmisvilinää pystyy kaiken helpoiten välttää menemällä heti aamulla tai illalla lähempänä sulkemisaikaa.

Century 21:n lähellä sijaitsee WTC-tornien paikkana tunnettu Ground Zero.


Näytä suurempi kartta
Toinen Manhattanin sijainti on Upper East Sidella osoitteessa 1972 Broadway, New York, NY 10023

lauantai 25. helmikuuta 2012

Bryant Park

Kaiken suurkaupungin vilskeen keskellä on mukava joskus vetäytyä puistoon istuskelemaan ja ihmettelemään maailman menoa. Central Park on on New Yorkin tunnetuin puistoalue, mutta siitä ehkä myöhemmin lisää. Muutaman blockin päässä Times Squaresta sijaitsee Bryant Park, joka on myös poikkeamisen arvoinen paikka.

Lämpiminä kuukausina Bryant Park tunnetaan kaupungin suurimpana ulkoilmatoimistona. Puistoalueella on nimittäin ilmainen, avoin ja peräti toimiva langaton yhteys sekä pöytiä ja tuoleja, joka saa monet paikalliset siirtämään toimistonsa ulkoilmaan. Puistopöytien lisäksi nurmialuetta on paljon. Erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia on myös tarjolla - pingispöytiä (ilmaisia, aika kannattaa varata turistisesonkina etukäteen), shakkilautoja (pientä vuokramaksua vastaan) sekä petanque -ratoja.

Bryant Parkissa on usein erilaisia ulkoilmakonsertteja ynnä muita erityistapahtumia. Talviaikaan puistossa on luistelurata. Itse osuin kerran sattumalta paikalle kesken Maroon5:n konserttia.

Newyorkilaista puistokulttuuria on ilo seurata. Puistossa alkoholin nauttiminen on kielletty, joten siitä syntyviä järjestyshäiriöitä harvoin. Toisin kuin usein Suomessa, pöydät ja tuolit saavat olla paikallaan ilman, että kukaan kokee tarvetta ottaa niitä mukaansa, töhriä tai muuten vaan potkia kumoon. Roskat löytävät tiensä roskikseen ja puisto on todella siisti. Puistossa tupakointi on kielletty.
Lisätietoja Bryant Parkista voi katsella osoitteesta bryantpark.org/


View Larger Map

perjantai 24. helmikuuta 2012

Starbucks-etiketti

Starbucks on näkyvä osa New Yorkin kaupunkikuvaa ja eräänlainen amerikkalaisuuden symboli. Kyllähän sitä pitää ainakin yksi pysähdys Starbucksissa, eihän sitä muuten voi sanoa Jenkeissä käyneensä. Mielikuva siitä, että amerikkalainen kahvi on surkeaa litkua suomalaiseen "kunnon kahviin" verrattuna ei omasta mielestäni pidä paikkaansa - päin vastoin itse asiassa. Amerikkalainen kahvi on useimmiten tummempaa paahtoa kuin meidän rakas Kulta Mokka ja omaan makuuni tuo tummempi sopii paremmin. Starbucks on itse asiassa vasta hiljattain lanseerannut oman Blonde Roast -nimisen paahtonsa, joka on vaaleampaa kuin keskiverto amerikkalainen kahvi.


Vaikkei kahvin ystävä olisikaan, Starbucksin tarjontaan kuuluu myös teet ja smoothiet. Erityiskahvit voi kustomoida oman mieltymyksensä mukaan: maidon, makeutuksen, makusiirapin, espressoshottien määrän, kermavaahdon ja kaiken muun mahdollisen osalta.

Starbucksissa ei ole väliä sillä, nautitaanko juoma paikan päällä vai otetaanko se mukaan. Se tarjoillaan joka tapauksessa pahvimukissa. Satavarma turistin leiman saa painottamalla ottavansa kahvin mukaan (to go). Myynnissä on myös suolaista ja makeaa syötävää ja pöydässä saa istuskella niin kauan kuin haluaa. Starbuckseissa on myös ilmainen wi-fi yhteys asiakkaiden käytössä. On tavallista, että myyjä kysyy tilausta ottaessaan nimen, jonka avulla juoma löytää oikean omistajan kiireisimpinä aikoina. Suurta huvia on ensin tavata suomalainen nimi kolme kertaa ja sen jälkeen arpoa, millä tavalla se äännetään tällä kertaa. Helpommalla siis pääsee, jos heittää peliin suosiolla jonkun paikallisen nimen.

Kahvin ostaminen onnistuu varmasti ensikertalaiseltakin, mutta seuraavassa Starbucksin lyhyt oppimäärä:


Juoman koko
Tall - pieni, n 3,5 dl
Grande - keskikoko, n. 4,5 dl (äännetään gran-dei)
Venti - suuri, n. 5,9 dl kuumille juomille, 7 dl kylmille (äännetään ven-tii)
Trenta - jätti, n. 9,1 dl, vain kylmille juomille


Maito
2% - tämä on oletusarvo, 2% rasvan määrä (suomalainen kevytmaito on 1,5%)
skim/non-fat - rasvaton maito
breve - half&half eli puolet maitoa puolet kermaa, hyvin täyteläinen
soy - soijamaito
organic - luomumaito
light/skinny - näillä termeillä juomista rasvattomia, eli rasvaton maito + ei kermavaahtoa


Espresson määrä
Single-shot - yksi espresso annos, standardi tall-kokoisissa juomissa
Double-shot - kaksi annosta, standardi grande-kokoisissa juomissa
Triple-shot - kolme annosta standardi venti-kokoisissa juomissa
Quod-shot - neljä annosta
Extra shot - ylimääräinen espresso annos mihin tahansa juomakokoon


Maitovaahto
Monet maitopohjaiset kahvijuomat tarjoillaan vaahdon kera. Vaahtoa voi pyytää paljon (extra foam) tai jättää kokonaan pois (no foam)


Kofeiini
Decaf - kofeiiniton vaihtoehto, myös espressoa sisältävissä kahvijuomissa
Half-caf - puolet kofeiinitonta, puolet normaalia espressoa


Siirapit
Valikoimasta löytyy sekä sokerillisia että sokerittomia versioita ja niiden avulla voi varioida juomaa kuin juomaa.


Erikoiskahvit

Latte ja cappucino lienevät tuttuja, mutta Starbucksin valikoimaa katsellessa törmää myös seuraaviin:

Macchiato - latte-tyylinen juoma, erona se että lattessa maito lisätään espressoon, macchiatossa espresso lisätään maitoon eikä se sekoitu samalla tavalla kuin latte

Frappucino - Kylmä, jäinen kahvijuoma. Ajattele kahvismoothieta. Tarjoillaan kermaahvon kanssa tai ilman.

Americano - Vedellä blandattu espresso, normikahvin vahvuinen

Mocha - espresso+kaakao

Creme frappucino - lähempänä pirtelöä, ei sisällä kahvia (esim vanilla creme frappucino)


Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta näillä saa jo tilattua vaikka mitä. Esimerkinomaisesti omat Starbucks suosikkini:

Grande peppermint mocha frappucino light (keskikokoinen mokka frappucino piparminttu siirapilla, rasvattomalla maidolla ilman kermavaahtoa)

Venti unsweetened passion iced tea (iso passion-jäätee, ei makeutusta)

Tall, skim, extra-shot cinnamon dolce latte (pieni, rasvaton latte extra espressolla ja kaneli-siirapilla)

Grande, skim, iced vanilla latte (keskikokoinen, rasvaton, vanilja jäälatte)

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Chevy's

Chevy's nousee helposti top 3 -listalle omien lempiravintoloideni listalla. Ensimmäinen syy siihen on ihastukseni meksikolaiseen ruokaan. Toinen syy on salsa.

Kyllä, luit oikein. Salsa. Tomaattipohjainen dippi, jota nautitaan tortilla sipsien kera. Chevy's nousee salsan ja sipsien raskaaseen sarjaan tekemällä molemmat alusta alkaen ravintolassa. Parasta tässä herkussa on se, että se kannetaan jokaisen asiakkaan pöytään ilmaiseksi alkupalaksi. Lisää saa pyytämällä.


Chevy's on ravintolaketju ja listalta löytyy kaikki perinteiset meksikolaiset herkut: nachos, fajitas, quesadillas, burritos. Annokset ovat suuria ja parilla kympillä syö jo hyvin. Suosittelen sekä quesdailloja että fajitaksia. Alla combo fajitas, jota ei velipojan kanssa saatu kaksin tuhottua.


Chevy's sijaitsee 42. kadulla keskeisellä paikalla Times Squarella. Vieressä Coldstone Creamery, jonne voi poiketa jälkiruoalle.


View Larger Map
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

maanantai 20. helmikuuta 2012

Apple Store

5th Avenuen Apple Store voisi hyvin olla Apple-fanien pyhiinvaelluskohde. Kauppa on nimittäin auki 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivänä vuodessa. Eli aina. Kauppa sijaitsee Central Parkin kulmassa viidennellä Avenuella. Sisäänkäynti on maasta törröttävä lasikuutio, joten sen pitäisi erottua tavallisesta katukuvasta. Itse kauppa on kerrosta alempana.


Kaupan valikoimaan kuuluvat kaikki Applen tuotteet, joita saa rauhassa hypistellä ja testailla. Kaikki koneet ovat nettiyhteydessä iPodeja ja iPadejä myöten, joten moni käyttää kauppaa myös sähköpostinsa tarkastamiseen ja Facebookin päivittämiseen. Tämä on täysin luvallista eikä koneilta ajeta asiakkaita pois. Hintoja vertaillessa kannattaa muistaa, että kassalla hintalappuun lisätään arvonlisävero, joka on melkein 9% suuruinen.


View Larger Map

Toinen Apple Store löytyy SoHosta osoitteesta 72 Greene Street New York, NY 10012.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Taksit

New Yorkin keltaiset taksit ovat ikoniasemassa ja yksi ensimmäisiä asioita, joita katukuvaan ajatellaan. Tämä ei ole lainkaan liioiteltuja, takseja liikkuu kaupungilla paljon ja ne ovat ahkerassa käytössä.

TV-sarjoista ja elokuvista tuttu hailing a cab -käytäntö on monelle teoriassa tuttu ja New Yorkissa sitä pääsee kokeilemaan ihan käytännössä. Taksin ottaminen lennosta on suhteellisen yksinkertaista ja oikeastaan ainoa vaihtoehto, sillä varsinaisia taksitolppia on harvassa.

Jokaisen taksin katolla on taksin numero (vastaa suomalaisen taksin keltaista valoa). Taksin ollessa vapaa, numero katolla on valaistu. Taksin tarpeessa olevan tulee asettua kadunreunaan tai -kulmaan sellaiseen paikkaan, josta taksi hänet näkee ja johon taksi voi pysähtyä. Vapaa taksi pysäytetään nostamalla käsi viistosti ilmaan. TV:stä tutut "taxi!" -huudot tuskin kuuluvat liikenteen melskeessä ja kaikenlainen huitominen on suhteellisen turhaa - kuskit ymmärtävät ylösnostetun käden tarkoittavan, että tarvitset kyytiä.

Kadunpuolta vaihtamalla voi taktikoida kohdalleen enemmän vapaita takseja (esim Times Squarea kohti menevät taksit ovat todennäköisemmin vapaita kuin sieltä tulevat taksit). Jos samalla kadulla seisoo joku muu jo huitomassa taksia itselleen, on kohteliasta valita paikka hieman kauempaa hänen takaansa, jotta et ole tarkoituksella kilpailemassa hänen kanssaan ensimmäisestä vapaasta taksista.

Taksi voi ottaa kyytiin maksimissaan neljä matkustajaa. Tilatakseja on liikenteessä suhteellisen vähän, joten sellainen pitänee jostain erikseen tilata. Lähtöhinta on $2.50 ja sen jälkeen $0.40 per viidesosamaili (eli n. 300 metriä, tai n. 4 kadunväliä, blockia) tai $0.40 per minuutti ruuhkassa. Kaikkien taksien pitäisi hyväksyä korttimaksuja, mutta ainakin muutama vuosi sitten tilanne oli vielä se, että tämä ei käytännössä toteutunut. Korttimaksumahdollisuus kannattaa tarkistaa ennen autoon nousua tai sitten varautua maksamaan käteisellä.

Taksi ei voi koskaan kieltäytyä viemästä sinua määränpäähääsi, vaikka se olisi Manhattanin ulkopuolella Brooklynissä, Bronxissa tai Queensissa. Jokaisessa taksissa tulee ollanäkyvillä kuljettajan virallinen henkilökortti, josta ilmenee myös kuljettajan ID-numero. Jos kyydin kanssa on ongelmia, kannattaa tämä ID-numero kirjoittaa ylös ja olla tarvittaessa yhteydessä Taxi & Limousine Commission:iin (TLC), jonka tavoittaa paikallisilla puhelimilla numerosta 311.

perjantai 17. helmikuuta 2012

Ulkona syöminen

New Yorkin kaltaisessa kaupungissa ravintolatarjonnan katsastaminen on kiehtovaa ja täysin loputon projekti. Ravintoloita on tuhansia ja hintahaitari puoli-ilmaisesta käsittämättömän tyyriiseen. Nälkää ei siis tarvitse matkan aikana nähdä. Muutamia asioita on hyvä muistaa ulkona syödessä - ei ainoastaan Nykissä vaan myös muualla USA:ssa.


Juomaraha. Juomarahan jättäminen eli tippaaminen on olennainen osa amerikkalaista ravintolakulttuuria. Tarjoilijoiden tuntipalkka ei ole mitenkään mainittava ja työnantaja luottaa osan heidän palkastaan tulevan asiakkaiden jättämistä tipeistä. Tästä johtuen tarjoilijat ovat useimmiten hyvinkin palvelualttiita ja ystävällisiä.

Yleisesti ottaen normaali tippimäärä on 15%-20% laskun summasta. Hyvästä palvelusta New Yorkissa helppo nyrkkisääntö on katsoa kuitista veron määrä (8,25%), tuplata se ja pyöristää hieman ylöspäin. Pienemmän tipin jättäminen on automaattisesti viesti siitä, että palvelussa on ollut parantamisen varaa. Tippaamatta jättämistä pidetään äärimmäisen junttimaisena käytöksenä, jos palvelussa ei ole ollut moittimista. Tippi voidaan jättää joko pöytään tai merkitä kuittiin samalla, kun sen allekirjoittaaa. Kuitissa on erikseen rivi tipille ja sen jälkeen kokonaissummalle, jotka ynnätään itse ja kirjoitetaan ravintolaan jätettävään kuittiin.

Suuremmille seurueille (usein 6 henkilö tai enemmän) tippi lisätään monissa ravintoloissa suoraan laskuun.


Valittaminen. Jos ruoka ei vastaa laadultaan odotuksia, on siitä luvallista valittaa tarjoilijalle. Paikalliset ovat usein hyvinkin hanakoita lähettämään lautaset takaisin keittiöön ja vaatimaan vastinetta rahoilleen, joten tarjoilijat ovat käytäntöön tottuneet. Johtuen yllämainitusta tippikulttuurista tarjoilijat usein yrittävät tehdä parhaansa pitääkseen asiakkaat tyytyväisinä, joten jos ruoassa on jokin vialla, kannattaa siitä huomauttaa. Huomauttaminen kannattaa ajoittaa aikaan ennen kuin annoksen on syönyt, eikä suomalaisittain nöyrästi, anteeksipyydellen lopuksi lautasen ollessa jo tyhjä ja tarjoilijan kysellessä maistuiko ruoka. Amerikkalaisissa ravintoloissa on normaalia, että tarjoilija käy pöydässä tarkistamassa parikin kertaa ruokailun aikana, että asiakas on tyytyväinen. Jos huomauttamisen aihetta on, kannattaa se tehdä silloin.


Juomat. Suuressa osassa ravintoloissa alkoholittomien juomien santsaus on ilmaista (free re-fills). Tätä tulee ikävä suomalaisissa ravintoloissa. Tarjoilija yleensä kysyy automaattisesti, haluaako asiakas lisää juotavaa, mutta sitä voi itse myös pyytää. Jos santsi ei ole ilmainen, tarjoilijan pitäisi kertoa siitä asiakkaalle ennen uuden juoman tuomista.


Pihvien kypsyydet. Lihansyöjät löytävät New Yorkista paljon pihvivaihtoehtoja ja kypsyydet ovat hieman tarkemmat kuin Suomessa. Meillä yleisesti tilataan pihvi joko mediumina tai kypsänä, mutta USA:ssa käytetään hieman laajempaa skaalaa: rare, medium rare, medium, medium well, well done. Kaikkein lähimpänä suomalaista mediumia, jossa liha on mukavan punaista keskellä on useimmiten medium rare. On myös hyvä pitää mielessä, että ravintoloiden ja dinereiden hampurilaisten pihvit paistetaan usein medium-kypsyyteen. Jos puoliraaka jauheliha ei innosta, kannattaa muistaa pyytää hampurilainen well done.


Varaukset. New Yorkissa suosituimmat ravintolat täyttyvät klo 19 jälkeen etenkin Times Squaren ympäristössä. Jos haluaa varmistaa pöydän jostain tietystä ravintolasta kannattaa varaus tehdä etukäteen. Toinen aalto nälkäisiä etsii ruokaa teattereiden näytösten loputtua klo 22 ja 23:n välillä, jolloin Broadwayn theater districtin läheisyydessä voi olla hankalaa löytää tilaa auki olevista ravintoloista.


Diner vs ravintola. Diner on perusamerikkalainen syöttölä, joka ovat auki suuren osan päivästä (jotkut 24/7) ja tarjoavat niin aamiaista, lounasta kuin päivällistäkin. Dinerit ovat useimmiten halvempi vaihtoehto ja ruokalistat hyvin laajoja, vähän-jotain-kaikille -periaatteella. Lasku maksetaan monissa paikoissa itse kassalla ja juomaraha jätetään pöytään. Ruoan laadusta voi olla montaa mieltä, mutta maalaisjärkikin sanoo, että jos listalla on 300 annosta, niitä kaikkia tuskin tehdään tuoreista raaka-aineista alusta alkaen paikan päällä. Dinereilla on kuitenkin oma vankkumaton paikkansa New Yorkilaisessa ravintolaskenessä ja itse suosin niitä aamupalalla ja myöhään iltaisin, kun muihin ravintoloihin on tunnin jono.


Annosten jakaminen. On hyvinkin normaalia, että ravintoloissa kaksi henkilöä jakaa annoksen keskenään - useimmiten joko alku- tai jälkiruoan. Samaa käytäntöä voi kokeilla myös pääruokaan, jos tietää ravintolan annoskoon olevan suuri. Menussa saattaa olla kohta annoksen jakamisesta (esim $2 lisämaksu Carnegie Delissä), mutta eipä ole koskaan tullut vastaan ravintolaa, jossa pääruoan jakaminen kahden kesken olisi kielletty. Tämä on hyvä keino syödä ulkona pienemmälläkin budjetilla. Kun ravintolat valitsee oikein, ei takuulla jää nälkä.

Lasku. Laskutus tuoaan yleensä koko pöydälle yhteisesti ja laskujen erikseen pyytämiseen suhtaudutaan joskus hyvinkin nihkeästi. Yhden laskun voi kuitenkin jakaa esimerkiksi useammalla kortilla maksettavaksi, joka puoliksi (split) tai tarjoilijalle voi kertoa tarkemmin, paljonko miltäkin kortilta veloitetaan. Sanomattakin varmaan selvää, että tällöin pyöristetään dollareihin eikä takerruta sentteihin. Esimerkiksi laskua kahteen jaettaessa on helpoin sanoa esimerkiksi että "amount X on this card and the rest on this one". Molemmat saavat oman kuitin allekirjoitettavaksi ja myös tipin määrän voi kumpikin määritellä itse.

Mukaan ottaminen. Jos lautaselle jää ruokaa, on tyypillistä ottaa se mukaansa pienessä laatikossa. Jos käytössä on matkan aikana jääkaappi ja mikro, voi ruokabudjetti olla hyvinkin siedettävä, jos tietää mistä ravintolasta saa annoksia, joista riittää myös seuraavan päivän lounaaksi.


Kahvi. Jos käyttää kahvin kanssa maitoa ja nimenomaan maitoa, pitää sitä usein muistaa pyytää erikseen. Monet ravintolat tarjoilevat kahvin half&half:in kanssa, joka on sananmukaisesti puolet maitoa ja puolet kermaa.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

MoMa (Museum of Modern Art)

MoMaa pidetään yhtenä tärkeimpänä modernin taiteen keskuksena maailmassa ja se on kiehtova nähtävyys. MoMasta löytyy sekä perusnäyttelyitä että määräaikaisia erityisnäyttelyitä. Maalauksien ja veistoksien lisäksi näyttelyesineet ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä.

MoMa on suljettu tiistaisin, muina päivinä auki. Perjantaisin klo 16-20 on Free Ticket Friday, jolloin sisäänpääsy koko museoon on ilmainen. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää!


View Larger Map

tiistai 14. helmikuuta 2012

Alkoholilait

Alkoholin käyttöön liittyvät lait vaihtelevat osavaltioittain ja vielä osavaltion sisällä maakunnittain. New Yorkin lainsäädäntö ei ole kireimmästä päästä. Muutama huomionarvoinen ero kuitenkin Suomeen verrattuna on:

Alkoholin myynti ja nauttiminen on kielletty alle 21-vuotiailta. Myyjät ja tarjoilijat tarkastavat henkkareita paljon hanakammin kuin Suomessa, joten kannattaa varautua pitämällä paperit matkassa (suomalainen ajokortti käy, ei tarvitse passia kantaa).

Alkoholin nauttiminen esim. kaduilla ja puistoissa on kielletty. Avonainen alkoholijuoma kädessä ei saa liikkua julkisilla paikoilla.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Virgil's BBQ

New York ei välttämättä kisaa Amerikan BBQ-kaupunki kuninkuudesta, mutta tarjoaa hyvinkin kelvollisia maistiaisia niille, jotka eivät pääse eteläisempiin osavaltioihin tutustumaan BBQ:n synnyinsijoihin. Virgil's BBQ Times Squarella on texas- ja memphisvaikutteisillä BBQ-herkuilla hyvä valinta nälkäisille turisteille kuin paikallisillekin.

Lounasaikaan ravintola ei ole niin tupaten täynnä kuin iltaisin. Jos päivällistä mielii syödä, kannattaa tehdä aiemmin päivällä pöytävaraus etenkin, jos seurue on suuri. Palvelu on aina ollut loistavaa ja cowboy-henkinen sisustus luo villin lännen tunnelmaa. Virgil's on hinnoiltaan keskitasoa, alkuruoat ovat $10 molemmin puolin ja pääruoat $20 tienoilla. Koskaan en ole itse jaksanut nauttia alku-, pää- sekä jälkiruokaa, joten annoksilla on kiitettävästi kokoa.

Suosituksia miettiessäni tajusin, että olen erityisen mieltynyt alkuruokatarjontaan ja aiheuttanut hämmennystä tarjoilijassa tilatessani alkuruokalistalta sekä alku- että pääruoan. Ehdoton suosikkini on BBQ Chicken Wings, jotka ovat mehukkuudessaan ylitse muiden. Kyseessä ei ole buffalo-tyyliset tuliset wingsit, vaan niiden savustetut sukulaiset. Alkuruoista suosikkieni listalle on päässyt myös BBQ Shrimp (grillatut, BBQ-maustetut jumbokatkaravut vartaassa) ja stuffed jalapeno peppers (friteeratut juustolla täytetyt jalapenot). Pääruoista kannattaa kokeilla comboja, joihin voi valita mielensä mukaan kaksi tai kolme lihaisaa vaihtoehtoja sekä kaksi lisäkettä.

Annoksien jakaminen kahden ihmisen kesken onnistuu ilman minkäänlaisia mutinoita ja tällä strategialla voi jopa päästä nauttimaan jälkiruoasta - NY-style cheesecake ainakin toimii. Itse en olutta juo, mutta Virgil's tarjoaa kuulemma myös suhteellisen hyvän valikoiman sillä saralla. Aterian päätteeksi tarjoilija tuo pöytään kuumia, kosteita pyyhkeitä, jolla voi puhdistaa kätensä, jos innostuu nauttimaan BBQ annoksensa perinteisesti sormin.


View Larger Map

lauantai 11. helmikuuta 2012

Broadway ja TKTS

New Yorkiin mennessä kannattaa ehdottomasti tutustua Broadwayn tarjontaan ja käydä katsastamassa ainakin yksi Broadway-musikaali. Ennakkovaratut liput voivat musikaalista riippuen olla suhteellisen hintavia, joten saman päivän tarjoukset on järkevää hyödyntää, jos ei välttämättä halua nähdä jotakin tiettyä näytöstä tiettynä päivänä.

Näitä kuuluisia saman päivän lippuja myy TKTS, jonka näkyvin toimipiste on Times Squarella. Siitä voi lunastaa lippuja klo 16-20 (tiistaisin alkaen klo 15) saman illan näytöksiin. Lisäksi keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 10-14 voi ostaa lippuja päivänäytäksiin (illan liput eivät silloin ole myynnissä). Paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin jonottamassa.

Itse olen taktikoinut lippuna South Street Seaportin toimipisteestä Front ja John Streetin kulmasta, joka aukeaa paljon ennen Times Squaren pistettä ja usein houkuttelee myös vähemmän ihmisiä paikalle. Jono on siis todennäköisesti huomattavasti lyhyempi. South Street Seaport TKTS on avoinna klo 11 alkaen ja myy lippuja saman illan näytöksiin sekä seuraavan päivän päivänäytöksiin (matinee).

Alennukset ovat yleensä 20-50% ja maksuvälineinä pitäisi käydä sekä käteinen että luottokortti. Myyntiin tulevia näytöksiä voi käydä toimipisteellä katselemassa etukäteen ja lippuja on myynnissä niin kauan kuin niitä riittää - kannattaa siis miettiä valmiiksi vaikka kaksikin vaihtoehtoa, jos ensisijainen vaihtoehtosi myydään nenäsi edessä loppuun.

Tarkemmat tiedot ja ohjeet sijainneista löytyy TKTS:n omilta sivuilta.

On vaikea antaa suosituksia, mitä Broadwaylla kannattaa käydä katsomassa, sillä itse teatterifanina en ole vielä kertaakaan pettynyt tarjontaan. Musikaaleihin voi olla helpompi päästä sisälle ja seurata, vaikka ei ihan kaikkia puhuttuja vuorosanoja ymmärtäisikään, mutta Broadwayn perinteiset näytelmät ovat myös olleet mainioita. Lion King on kestosuosikki, joka on suhteellisen varma valinta, mutta en ole kertaakaan nähnyt lippuja myynnissä TKTS:n kautta alennettuna. Spamalot taitaa olla kiertueella, mutta jos se New Yorkiin palaa, kannattaa ainakin Monty Python fanien harkita siihen sijoittamista.

Jos TKTS ei natsaa eikä halua lipuista maksaa täyttä hintaa, joihinkin teattereihin myydään myös muutamia seisomapaikkoja ja opiskelijoiden (lue: opiskelijakortin omistavien) on mahdollista osallistua lippuarvontoihin. Näitä kannattaa käydä kyselemässä teatterien omilla lipunmyyntitiskeillä (box office).

Lisätietoja Broadway-tarjonnasta löytyy ainakin seuraavilta sivustoilta:
www.theatermania.com
http://www.broadway.com/

torstai 9. helmikuuta 2012

Staten Island Ferry / Statue of Liberty

Tunnustuksen aika: vaikka New Yorkissa on tullut viikkoja pyörittyä, en ole koskaan käynyt saarella, jossa Vapauden patsas sijaitsee. Päällimmäisenä syynä tähän ehkä se, että patsaaseen ei päässyt 9/11 jälkeen pitkään aikaan sisälle näköalatasanteille ja tällä hetkellä sisätilat taitavat olla suljettuna vielä useita kuukausia remontin takia. Lisäksi reissu saarelle maksaa, siihen saa varata useamman tunnin aikaa. Jos samaan laivaretkeen ottaa lisäksi pysähdyksen Ellis Islandilla, keikkaan menee puoli päivää, joka on hyvä ottaa huomioon aikataulujaan suunnitellessa.

Staten Island Ferry on lauttayhteys Staten Islandille, joka ajelee Vapauden patsaan ohi. Oranssista lautasta on vaikea erehtyä, reissu on ilmainen ja kulkuväli on suhteellisen tiheä. Menomatkalla Staten Islandille lautta ajaa tarpeeksi läheltä Vapauden patsasta, että ihan ok kuvia saa otettua, jos ei halua patsasta mennä läheltä ihmettelemään (kauempaa saa ehkä jopa paremmat kuvat kuin patsaan juurelta, arvelisin).


Staten Island Ferry löytyy 1-metronlinjan downtown pääteasemalle (South Ferry) Manhattanin eteläkärjessä. Muistelisin, että ainoastaan viisi ensimmäistä vaunua mahtuvat asemalle laiturille asti, joten kannattaa tähdätä etummaisiin vaunuihin, jos mielii jäädä kyydistä pois.

Staten Island Ferryyn noustaan suuresta lähtöhallista, jonka löytää varmasti noustessaan ylös metroasemalta. Lautta saapuu satamaan ja ulos päästetään ensin kyydissä olleet ja sen jälkeen portit avataan uusille matkustajille. Menomatkalla lautta ohittaa Vapauden patsaan eteläpuolelta, joten lauttaan noustessa kannattaa tähdätä oikealle puolelle, portaat ylös ja ulos kannelle. Lautan kannella on rajatusti penkkejä, joten ripeys on valttia. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että monet kulkevat lautalla työmatkojaan, eivätkä välttämättä ole kovin ilahtuneita tönivistä, ryntäilevistä turisteista. Myös lautan sisätiloissa on runsaasti istumapaikkoja sekä a-oikeudellinen myyntitiski.

Jos Staten Islandille ei halua jäädä sen pidemmäksi aikaa roikkumaan, lähtee sama lautta takaisin päin. Lautasta on pakko poistua ja sen jälkeen kiertää terminaalissa lähtöaulaan, mutta samalle lautalle kerkeää kyllä. Staten Islandilla on ainakin kasvitieteellinen puutarha sekä muutama museo niille, jotka haluavat jäädä tutustumaan paikkaan paremmin. Edestakaiseen lauttareissuun saa varata aikaa reilun tunnin.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Pikaista ruokaa

Amerikka pyörii pikaruoalla. Se ei ehkä ole terveiden elämäntapojen perusta, mutta loman aikana suosittelen testaamaan myös sitä tarjontaa, jota ei Suomesta saa. McDonald's ja Subway ovat halpoja ruokavaihtoehtoja (esim. kampanjatarjouksena 30cm subi irtoaa viidellä dollarilla), mutta niitä voi mussuttaa myös täällä Suomessa.

Pikaruokapaikoissa tilaaminen on tehty äärimmäisen helposti. Ateriat on numeroitu ja riittää, että pyydät tiettyä numeroa (Can I have a number four, please). Toisin kuin Suomessa, jossa hampurilaisia tehdään valmiiksi odottamaan myyntiä, Amerikassa kaikki tehdään tilausten mukaan. Tämän takia oma tilaus on myös äärimmäisen helppo kustomoida ja saada juuri sellaisena kuin haluaa ilman syyllisyyttä siitä, että nyt joku joutuu vääntämään hampurilaisen varta vasten minulle, vaikka valmiitakin olisi. Useimmissa paikoissa juomien kanssa läträäminen on ulkoistettu asiakkaalle ja limuautomaateista saa kukin täyttää mukinsa haluamallaan juomalla. Jos haluat tilata pelkän hampurilaisen etkä koko ateriaa, parhaiten myyjät ymmärtävät silloin ilmaisun "just the sandwich". He puhuvat siis burgereista myös voileipänä, en tiedä miksi. "Can I have a number 4, just the sandwich, please".

New Yorkin katukuvassa törmää ainakin seuraaviin ruokaloihin:


Taco Bell: Meksikolaisvaikutteista pikaruokaa. Perustacot ovat maukkaita, etenkin jos muistaa tuunata niitä erivahvuisilla kastikkeilla, joita löytyy pienissä paketeissa jostain nurkasta. Myyjän esittämä hämmennystä joskus aiheuttava kysymys "soft or crunchy?" viittaa taco-kuoreen, jonka saa joko rapena maissikuorena (täällä varmaan yleisimmin tunnettu) tai pehmeänä, pienenä vehnätortillana.

Suosittelen: pieneen nälkään chicken quesadillaa. Suurempaan nälkään useampaa chicken quesadillaa.


Burger King: Tähän on moni tutustunut Tukholmassa käydessään. Menun tunnetuin edustaja on nimeltään Whopper, jonka voi tilata myös tuplana tai triplana, juustolla tai ilman.

Suosittelen: suureen nälkään Double Whopper with cheese.


Wendy's: Wendy's tunnetaan neliönmuotoisesta hampurilaispihvistään. Kuten BK:ssä, myös Wendy's tarjoaa perushampurilaisensa yhdellä, kahdella tai kolmella pihvillä). Juusto pitää taas muistaa pyytää erikseen.

Suosittelen: välipalaksi Single with cheese


Kentucky Fried Chicken (KFC): KFC näyttää mallia, miten yhtä ruoka-ainetta voi käsitellä monella tapaa. Tämä on kanafanien Mekka. Kanaa saa paistettuna, grillattuna, uppopaistettuna, Wingseinä, hampurilaisen välissä jne.

Suosittelen: iltapalaksi rapeaksi paistetut Wingsit, joita voi halutessaan tuunata kastikkeilla


Quiznos: Terveellisempi pikaruokavaihtoehto, Subwayn kilpailija.

Suosittelen: kevyeksi lounaaksi Baja Chicken sub

maanantai 6. helmikuuta 2012

Apteekit (Pharmacy)

Pharmacy on USA:ssa paljon muutakin kuin apteekki. Luonnollisesti niistä saa tarvitsemansa käsikauppalääkkeitä, mutta muuten valikoima muistuttaa pientä supermarkettia. Saman katon alta lääkkeiden lisäksi saa ostaa samalla mm. kotitalous-, hygienia- ja elintarvikkeita sekä muuta käyttötavaraa sateenvarjoista leluihin. Koska apteekkeja on suurin piirtein joka toisessa kadunkulmassa, niihin on äärimmäisen kätevä pistäytyä hakemaan vaikka juotavaa tai naposteltavaa.

Itse en ole koskaan vaivautunut suurta lääkearsenaalia pakkaamaan kotoa mukaan (reseptilääkkeet toki erikseen), koska apteekkeja on niin paljon. Särkylääkkeistä meille tuttu Burana löytyy ainakin tuotenimellä Advil (vaikuttava aine ibuprofeeni, engl. ibuprofen) ja Panadol tuotenimellä Tylenol (vaikuttava aine parasetamol, engl. paracetamol tai acetaminophen). Apteekeissa on erillinen tiski, josta voi kysellä apua tarvittaessa.

Eniten New Yorkin katukuvassa näkyvät apteekkiketjut ovat Duane Reade, CVS Pharmacy ja Walgreens.



sunnuntai 5. helmikuuta 2012

New Yorkiin saapuminen, vol 2

Tullista ja passintarkastuksesta kuulee joskus villejä kertomuksia. Olen saapunut maahan aina JFK:n kautta, eikä passintarkastuksessa ole pelkillä lomamatkoilla ollut mitään ongelmia. Viisumin kanssa oli pientä hämminkiä, mutta sekin asia selvisi, kun virkailija kysäisi työtoverilta konsultaatiota.

Homma on myös helpottunut sähköisen matkustusluvan (ESTA - Electronic System for Travel Authorization) tultua käyttöön. Tämä systeemi korvasi vihreänvärisen maahantulolomakkeen. Matkustuslupa tulee hakea etukäteen ja se tapahtuu täyttämällä hakulomakke netissä. Matkustuslupa maksaa $14/henkilö ja se on voimassa kaksi vuotta. Lupa tulee käytännössä välittömästi maksun jälkeen, ellet ole vastannut kyllä/ei -kysymyksiin tavalla, joka voi vaatia lisäselvityksiä. Täyttämistä varten tarvitset henkilötietojen lisäksi passisi numeron, lentotiedot sekä osoitteen, jossa majailet ensimmäiseksi (jos olet menossa useampaan paikkaan, riittää siis että ensimmäinen osoite on täytetty). Lomakkeessa kysellään myös mm. terroristijärjestöyhteyksistä, prostituution harjoittamisesta sekä tarttuvista taudeista. Näille kysymyksillä voi hihitellä hiljaa kotona, mutta en suosittelisi niiden kommentoimista maahan saapuessa ;) Itse lomaketta ei välttämättä tarvitse tulostaa ja esittää passintarkastuksen yhteydessä, vaan virkailija etsii tiedot passin avulla. ESTA oikeuttaa 90 päivän mittaiseen matkaan.

Lennon aikana täytettäväksi jää tullilomake, johon merkitään, minkälaisia tavaroita/tuotteita on maahan tuomassa ja paljonko niiden arvo on. Perhettä kohden riittää yksi tullilomake, mutta esimerkiksi ystävän kanssa matkustaessa molemmat täyttävät oman lomakkeen.

Koneesta poistuttaessa seurataan muita ja Immigration-kylttejä. JFK:ssä on suuri tulohalli, jossa on yksi kiemurteleva jono, joka sitten jakautuu useampaan passintarkastuspisteeseen. Virkailija on paikalla ohjaamassa, mille tarkastuspisteelle siirryt jonottamaan.

Itse passintarkastukseen mennään yksitellen, lukuunottamatta saman perheen jäseniä, jotka voivat mennä yhtä aikaa (voi olla, että esimerkiksi avopuolisoita ei katsota vielä saman perhekunnan jäseniksi, vaikka samassa taloudessa asuisivatkin, siinä tapauksessa kiltistä kumpikin omillaan). Passintarkastuksen yhteydessä otetaan sormenjäljet (sormet skannerille ja homma on valmis - nopea toimenpide siis) sekä kasvokuva. Yleisimmät esitetyt kysymykset liittyvät matkan tarkoitukseen ja matkasuunnitelmiin sekä matkan kestoon. Virkailija saattaa myös tiedustella, oletko aiemmin käynyt Yhdysvalloissa ja mikä oli silloin matkasi tarkoitus. Myös perhesuhteet kiinnostavat perheenjäsenten kanssa matkustettaessa ja voit joutua selostamaan, millä tavalla olette sukua. Passiin leimataan päivämäärä, johon mennessä sinun on poistuttava maasta.

Virkailija katsoo passintarkastuksen yhteydessä myös tullilomakkeesi, tekee siihen merkintänsä ja antaa sen sinulle takaisin. Lappu kannattaa pitää kädessä, koska sitä tarvitaan seuraavan kerran heti passintarkastuksen jälkeen itse tullissa. Lappu annetaan tullivirkailijalle, joka katsoo passintarkastajan merkinnät ja niiden perusteella päättää, pitääkö sinun maksaa tulleja tai tehdä lisäselvityksiä. Vasta tämän jälkeen siirrytään tavara-aulaan, jonne matkalaukut tulevat tai ovat jo valmiina odottamassa, jos passintarkastuksessa ja tullissa on mennyt aikaa paljon. Jonotusaika on omalla kohdallani vaihdellut 5-45 minuutin välillä ja riippuu aina siitä, montako lentoa on saapunut samanaikaisesti. Jatkolentoja silmällä pitäen aikaa kannattaa varata reilusti, tunnissa ei millään ennätä ja kaksikin tuntia voi tehdä tiukkaa.

Matkatavarat saatuasi voit jatkaa matkaasi joko jatkolennolle tai kohti määränpäätäsi New Yorkissa. Siirtyminen terminaalista toiseen ja julkiseen liikenteeseen tapahtuu AirTrainilla. Enemmän siirtymisistä löytyy aiemmasta postauksesta: New Yorkiin saapuminen

perjantai 3. helmikuuta 2012

Intrepid Sea, Space & Air Museum (USS Intrepid lentotukialus)

New Yorkissa on paljon museoita, ja Intrepid ei ehkä ole se, josta kaikkein eniten puhutaan. Se on kuitenkin kiehtovuudessaan huippuluokkaa (jopa tällaisella parikymppiselle naishenkilölle). Kyseessä on palveluksesta poistunut USS Intrepid lentotukialus, joka on muutettu museoksi. Aluksen kannelle on kerätty erilaisia helikoptereita, hävittäjiä ja pienlentokoneita ja aluksen sisätiloissa pääsee näyttelynomaisesta kiertämään niin komentosillalla kuin miehistön majoitustiloissakin.


USS Intrepid


Aluksen kansi


Komentosilta

Lisäksi sisänäyttelytiloissa voi ihmetellä kaikenlaista lentämiseen, merenkäymiseen, avaruuteen sekä Yhdysvaltain merivoimien kalustoa. Innokkaimmat voivat maksaa vielä erikseen lyhyestä lentosimulaattorista, jolla voi testata hävittäjälentokoneen pilotin taitojaan. Sanottakoon oman ja veljen kokemuksen pohjalta, että kyseisen simulaattorin ohjain on herkemmän puoleinen ja tästä johtuen saimme iloisena yllätyksenä todeta, että laitehan pyörii 360 astetta ympäri.


Avaruuskapseli sisänäyttelytilassa

Pääsylipulla pääsee tutustumaan myös USS Growler Submarine -sukellusveneeseen.

Jos tällainen aihepiiri kiinnostaa, kannattaa varata useampi tunti aikaa, sillä museossa on oikeasti paljon nähtävää. Myös 13-vuotias veljeni viihtyi lentokoneiden parissa hyvin, joten uskallan suositella kohdetta lasten kanssa matkustaville.

Liput kustantavat aikuisilta $22, 7-17 -vuotiailta $17 ja 3-6 -vuotiailta $10. Senioreille (62+ vuotta) ja opiskelijoille alennetut hinnat (opiskelijakortti siis mukaan!). Visitor Centeristä (katso aiempi postaus) löytyy todennäköisesti myös alennuskuponkeja. Intrepid löytyy rannasta 12. avenuen varrelta 46. kadun päästä. Ihan viereen ei metrolla pääse, Times Squarelta noin kilometrin kävelymatka.

lisätietoja intrepidmuseum.org

torstai 2. helmikuuta 2012

Cold Stone Creamery

Näillä pakkaslukemila on hyvä siirtää ajatukset jäätelöön. Suomalaiset ovat jo jonkin aikaa saaneet tutustua yhteen suosituimmista amerikkalaisista jäätelöistä - Ben & Jerry's. B&Jtä löytyy New Yorkistakin - sekä kadulta että kaupan pakasteosastolta - mutta omaksi suosikiksi on noussut ehdottomasti Cold Stone.


Cold Stone nimi tulee kylmästä marmoritasosta, jonka päällä jäätelöannokset kootaan sekoittamalla mitä erilaisempia sattumia jäätelön sekaan. Valikoimista löytyy valmiita annoksia (Signature Creations) tai sitten voi koota oman mieluisansa (Custom Creations). Tällöin valitaan ensin jäätelömaku, jonka voi ostaa sellaisenaan (plain) kupissa tai vohvelissa tai sitten valita halutessaan mukaan sekoitettavia aineita (mix-in) niin paljon, kuin tarpeelliseksi katsoo. Annokset myydään kolmessa koossa (like it, love it, need it), joista suurin on jo sitä luokkaa, ettei välttämättä yksi ihminen jaksa sellaista edes tuhota.

Jäätelömauista voi pyytää ennen ostopäätöstä pienen maistiaisen, jos ei osaa muuten päättää, mitä haluaa. Tippiä annettaessa työntekijät usein kajauttavat eräänlaisen kiitoslaulun. Liikkeessä ei ole kovin paljoa tilaa jäädä jäätelöään nauttimaan, mutta esimerkiksi Bryant Park on muutaman korttelin päässä, jonne ainakin kesällä on mukava suunnata jäätelön kera. Cold Stone löytyy Times Squarelta 42. kadulta seitsemännen ja kahdeksannen avenuen välistä. Muita sijainteja voi etsiä Cold Stonen nettisivuilta


Kuvassa Cotton Candy ja Oreo -jäätelömaut

Suosittelen suureen makean nälkään Founders Favorite -annosta. Mukavia uusia makututtavuuksia ovat olleet ainakin Sweet Cream, Cotton Candy ja Lemon Poppyseed.


View Larger Map

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

New Yorkin metro



Kätevin tapa liikkua Manhattanilla on ehdottomasti metro. Metroverkosto on hyvin kattava ja liikkuminen vaivatonta, kunhan hoksaa, miten systeemi toimii. Yleensä yksittäisiä metroja kutsutaan sanalla "train", eli jos opastusta kysyessä joku kertoo sinulle, että D-train vie perille, tarkoittaa hän hyvin suurella todennäköisyydellä metroa. Metrolinjat on värikoodattu ja sen lisäksi jokaisella metrolla on oma kirjain tai numero. Esimerkiksi oranssin linjan metrot eivät kaikki pysähdy kaikilla oranssin linjan asemilla, vaan jokaisen aseman kohdalle kartalla on jollain tapaa merkitty ne junat, jotka juuri siinä pysähtyvät. Express-junat posottavat vain suurempien asemien välillä ja local-junat pysähtyvät useammilla asemilla.

Matkalippuna toimii Metrocard. Metrocardille voi ladat joko arvoa (Pay-Per-Ride Metrocard) tai lunastaa kortin, jolla voi matkustaa rajattomasti (Unlimited Ride Metrocard). Arvoa ladatessa yhden matkan hinta on $2.25 ja unlimited lippuja voi ostaa joko 7- tai 30-päivän ajalle. Hinnat ovat $29 (7 pv) ja $104 (30 pv). Liput on helppo ostaa automaatista, joita löytyy jokaiselta metroasemalta. Automaatteja on kahdenlaisia, isokokoisimmat hyväksyvät sekä käteistä että kortteja. Pienemmillä automaateilla voi maksaa ainoastaan korteilla.


Suurempi lippuautomaatti, josta lippuja saa ulos sekä käteisellä että kortilla

Joskus noiden automaattien kanssa on ollut pieniä ongelmia korteilla maksettaessa, jos (tai kun) kortti ei ole amerikkalainen. Automaatti kysyy laskutusosoitteen postinumeroa varmistusvaiheessa. Joskus muistan suomalaisen postinumeron menneen läpi, mutta syöttämällä tässä kohdassa numeron 99999 automaatin pitäisi ymmärtää, että kyseessä on kansainvälinen maksukortti.

Lipun oston jälkeen päästään itse asiaan eli metron käyttöön. Metrolinjat kulkevat käytännössä kahteen suuntaan: uptown ja downtown. Suunnan määrittää metrokartta, ei välttämättä linjan maantieteellinen kulkusuunta. Uptown-junat liikkuvat kartalla Manhattanin saarta ylöspäin. Downtown-junat taasen alaspäin. Kaikessa loogisuudessaan tämä on melkein idioottivarma systeemi. Jos epähuomiossa onkin lähtenyt väärään suuntaan, seuraavalla pysäkillä pois ja siirtyminen vastakkaisen suunnan metroon. Vaihdoissa on kuitenkin tärkeä huomioida, etteivät vastakkaiseen suuntaan kulkevat junat välttämättä kulje vastapäiseltä raiteelta (kuten esimerkiksi Helsingin metrossa), vaan voi olla, että joudut nousemaan metrotunnelista ulos ja kävelemään toiselle puolelle katua. Kylttejä seuraamalla pitäisi selvitä.


Metrocardin käyttö on suhteellisen simppeli toimenpide. Jokaisella asemalla on portteja, joiden oikealla puolella on lukija, jonka läpi Metrocard vedetään (musta magneettinauha itseään päin). Jos lipun lukeminen ei onnistu, porttin näyttöön tulee teksti "Please swipe again". Uusi, rauhallinen yritys, jotta kortti luetaan koko matkalta, ja portista pääsee kävelemään läpi. Porteissa liikenne on kaksisuuntaista, eli metrosta tulevat ihmiset käyttävät samoja portteja poistuessaan. Portti on tähän suuntaan auki eikä Metrocardia tarvitse.




Metrot ovat aina olleet mielestäni käyttäjämääriin nähden siistejä, vaikka asemat ja asemalaiturit kaipaisivat ehkä siivousta. Ruuhka-ajat ovat suurin piirtein samat kuin Suomessakin ja silloin metroissa on luonnollisesti kaikkien turistien lisäksi kaikki ne, jotka kulkevat työmatkojaan. Asemilla on vähän väliä lappuja, jotka kertovat, että jokin tietty juna ei kulje tiettyyn aikaan tai ei pysähdykään jollain tietyllä asemalla, joten niitä lappuja kannattaa välillä tutkia. Metrot saattavat pysähdellä ja jäädä tunneliin seisomaan joskus useiksikin minuuteiksi. Kuulutuksissa on useimmiten vaikea saada selvää, joten asemista kannattaa pysyä muuten kartalla. Jokaisessa metrossa on "konduktööri", joka ei kulje metroa pitkin, mutta työntää todennäköisesti vähintään päänsä ulos jostakin ikkunasta jokaisella asemalla - häneltä voi tarvittaessa kysyä neuvoa.

Metrokarttaa voi vakoilla etukäteen täältä