Koko blogin sisältö ja julkaisemattomia vinkkejä nyt myös kätevänä e-kirjana! Tilaa omasi täältä

torstai 14. elokuuta 2014

Päivämatka: Six Flags Great Adventure

Heti kärkeen sanottakoon muutama yleinen asia amerikkalaisista huvipuistoista. En ole vielä törmännyt yhteenkään suurempaan huvipuistoon, jonka alueelle pääsisi ilman täysihintaista pääsylippua. Toisin sanoen, jokaisen mukana olijan on maksettava sama pääsylippu, aikoi käyttää laitteita tai ei. Särkänniemihän kokeili tätä mallia huonolla menestyksellä, joten se ei selkeästi meitä suomalaisia miellytä ja ymmärrän kyllä hyvin miksi. Tähän pitää kuitenkin taipua, jos mielii esimerkiksi Six Flagsissa käydä pyörimässä.

Näkymä parkkipaikalta

Six Flags on huvipuistoketju. Six Flags Great Adventure -puisto sijaitsee New Jerseyn puolella Jacksonissa. NJ Transit 308 -bussilinja liikennöi suoraan New Yorkin Port Authority Bus Terminalista. Linjan aikataulu löytyy osoitteesta http://www.njtransit.com/pdf/bus/T0308.pdf ja edestakaisen matkan hinta on n. $25. Tällä hetkellä lipun hinta on aikuiselta $65.99 ja lapsilta $39.99 (lapsilipulla pääsee sisään, jos pituutta on alle 54 tuumaa eli n. 137 cm). Kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat eivät tarvitse lippua.

Puistoon saapuessa suoritetaan turvatarkastus, jossa tarkistetaan laukun sisältö ja kävellään metallinpaljastimen läpi. Alueella ei saa tuoda omia ruokia tai juomia. Huvipuiston alueella on käytössä myös eräänlainen pukukoodi. Uima-asuissa ei saa liikkua kuin vesipuiston alueella ja päällä ei saa olla vaatteitta, joissa on loukkaavia tai törkeitä tekstejä tai kuvia (kuvittelisin, että tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi kirosanat, keskisormet ja muut vastaavat). Puiston alueella ei myöskään saa olla ilman paitaa tai jalkineita.

Suurimmassa osassa suuria vuoristoratoja ei ole mahdollista jättää tavaroita säilytykseen, joten ne kannattaa suosiolla jättää säilytyslokeroihin, joita voi päivän ajaksi vuokrata. Tämä tuotti pientä päänvaivaa, kun olin yksin liikkeellä halusin kuitenkin pitää varmuuden vuoksi puhelimen mukana koko ajan, eikä vaatetuksessani sattunut olemaan yhtäkään suljettavaa taskua. Taitelinkin kännykkä farkkujen taskussa vuoristoratojen kieputuksessa ja toivoin, ettei se pääse luiskahtamaan ja putoamaan.

Puistoalue on suuri ja siirtymisiin menee aikaa. Kun puisto alkaa täyttyi iltapäivällä äärimmilleen, kasvavat myös jonot. Aamupäivä sujui oman vierailuni aikana mukavasti ja laitteisiin pääsi puolen tunnin jonotuksella, mutta iltapäivällä jonot alkoivat kasvaa 2-3 tunnin mittaisiksi. Joka päivä on myynnissa rajoitettu määrä Flash Pass -lippuja, joilla saa vyötärölle kiinnitettävän vempaimen mukaansa. Flash Passeja on eritasoisia, mutta perusajatus oli, että halvemmalla tasolla sait varata ajan, jolloin pääset johonkin tiettyyn laitteeseen ja kalliimmalla versiolla pääset milloin vain jonon ohi suositumpiin laitteisiin. Itse jonoissa kärvisteltyäni suosittelesinkin melkein sijoittamaan Flash Passiin, jos aikoo ottaa huvipuistosta kaiken irti.

Six Flagsissa kannattaa ehdottomasti ainakin katsastaa Kingda Ka, joka on Pohjois-Amerikan korkein ja nopein vuoristorata. Vauhtia on yli 200km/h, kun laite syöksyy ylöspäin 90 asteen kulmassa. Toinen kokeilemisen arvoinen laite on El Toro, joka on puisten vuoristoratojen aatelistoa. Linnanmäen vuoristorata on melko kesy verrattuna El Toroon, jonka jyrkät dropit ja yli 110 km tuntinopeus saattavat muistojen lisäksi jättää myös mustelmia, sen verran brutaalia meno välillä on.

308 bussilla pääsee siis kätevästi edestakaisin, ainakin teoriassa. Itselleni vierailustani kehkeytyikin nimeen sopivasti isompikin seikkailu. Puistoon pääsy oli helppoa, bussi toi suuren hiekkakentän laidalle, johon oli valmiiksi merkitty myös takaisinlähtö pysäkit. Sen verran minulla on kokemusta paikallisen bussiliikenteen toimivuudesta, etten ihan satavarmasti uskalla siihen koskaan luottaa ja siksi pohdinkin heti, miten käy huvipuiston sulkemisaikaan, jos kaikki halukkaat eivät mahdukaan bussiin. Päätin jo ennakkoon siis lähteä hyvissä ajoin ennen sulkemisaikaa. Päätöstä helpotti se, että satuin puistoon Halloweenin aikaan, ja käynnissä oli illan kestävä Fright Night -tapahtuma, jonka tarkoitus oli lähinnä pelotella puiston asikkaita puolikuolleeksi. En ole tätä pelon tunteen mielekkyyttä koskaan oikein sisäistänyt ja luikin karkuun, kun ensimmäiset zombiet ja viikatemiehet ilmestyivät pimeydestä kuljeskelemaan pitkin puistoa.

Tähtäsin pysäkille hypätäkseni bussiin 308, jonka oli siis määrä ajaa suoraan Port Authorityyn. Aikataulun mukaista bussia ei tietenkään koskaan näkynyt. Ei myöskään seuraavaa. Turhauduin istuskellessani hiekkakentän reunalla, kunnes paikallisbussi numero 307 kaarsi yhdelle pysäkeistä. Tiedustelin, pääsisikö sillä New Yorkiin ja vastaus oli kyllä, jos vaihtaisi Freehold -nimisen kaupungin bussiasemalla bussiin 318. Hyppäsin bussin kyytiin ja se suuntasi pimenevässä syysillassa kohti Freeholdin bussiasemaa. Sinne saavuttua katselin asemaksi kutsuttua murjua ja tiedustelin kioskin myyjältä, menisikö siitä todella bussi New Yorkiin. Myyjä vakuutteli, että bussi kyllä kulkee ja on pian saapumassa. Pian 318 kaarsikin pysäkille ja sen kyydissä selvisin takaisin Port Authorityyn.

Matkanteko ei välttämättä ollut paras mahdollinen kokemus ja toinen puiston miinus tulee jonoista. Lipun hinta itsessään on korkea ja ruokailu puiston alueella kallista, joten reissulle tulee kokonaishintaa ihan mukava summa, joten kannattaa punnita, onko vierailu sen arvoista. Itse lähtisin ajelemaan Kingda Ka:lla milloin vain uudestaan, mutta ehdottomasti vain Flash Pass taskussa.